Sivut

29. kesäkuuta 2016

Herätys

Nauran jo itsellenikin miten taitavasti tämäkin kirjoitusinnostus otti tuulta alleen. Eli moikka vaan, taas. Totuus kuitenkin on, etten ole edellisen postauksen jälkeen avannut läppäriäni kertaakaan eli puoleentoista kuukauteen... Voin sanoa, että teki hyvää!


Elämä Helsingissä rullaa oikeinkin mukavasti, mutta aika täällä tuntuu olevan rajallisempaa. Siinä missä piskuisessa Oulussa kaikki on kävelymatkan päässä, täytyy täällä aikaa varata kulkemisiin ja aikatauluttaa menot yhteen aktiviteettiin per ilta. Joko treffit kaverin kanssa tai treenit tai leffailta. Ymmärrän, miksi Helsingin keskustan tuntuma on haluttua asuinaluetta. Mutta ei mua kulkemiset täällä haittaa, päinvastoin. Kirjoja oon ehtinyt lukea jo viitisen kappaletta matkojen aikana ja urheilla enemmän kuin tarpeeksi. Enkä edes asu kaukana mistään, mutta silti sitä aikaa vaan kuluu. Sillä myös läppärin näprääminen ja bloggaaminen jää vähemmälle, ellei aikaa niille ihan erikseen varaa.


Musta on kiva olla jatkuvasti liikkeessä ja jonkin projektin kimpussa, liittyi se sitten värityskirjoihin tai tulevan suunnitteluun. Toki näitä projekteja voi olla meneillään useita yhtäaikaa ja esimerkiksi tällä hetkellä mun listalla on niin venyttelyprokkista kuin Älä osta mitään -heinäkuukin. Ehkä blogin voisi ottaa mukaan myös, siinähän tämä sivussa kulkisi ja tulisi kirjattua ylös edistysaskelia.


Ajatuksia nimittäin kyllä olisi rustattavaksi, siitä ei pääse mihinkään. Kokeillaan :) 


10. toukokuuta 2016

Monkey Business

Sain lauantaina kutsun tulla seuraksi seinäkiipeilemään ja olin mukana ihan ehdottomasti. Aiemmin oon kokeillut sekä seinäkiipeilyä vaijereiden kanssa että boulderointia, eli kiipeilyä matalilla seinillä ilman mitään apuja, mutta ihan vaan kerran pari kumpaakin, joten taidot oli aika hakusessa ja oikeat lihakset ruosteessa. Kiipeilykaveri oli kuitenkin melko hc-harrastaja, joten lähtökohdiltani seisoin aika tukevissa käsissä.


Salmisaaren Kiipeilyareenalta löytyi reitteijä kaikentasoisille riippujille jopa parin eri kerroksen edestä, joten tilaa riitti hyvin kaikille. Toki kesäiset kelit veti varmasti porukkaa ulos ja areenalla oli ehkä normilauantaita hiljaisempaa, mutta sen parempi meille. Vaijeriratoihin ei tarvinut jonotella ja aina löytyi kolo, johon asettua apinoimaan. Aikaa kiipeillessä hurahti pari tuntia ihan vahingossa, mutta juuri enempään ei kroppa kyllä antanut periksikään.


Kiipeily on ihan mieletömän hyvää treeniä käsivarsille, vaikka toki ideana on tehdä mahdollisimman paljon töitä myös jaloilla. Kun pääsin kunnolla vauhtiin, pääsin kipittämään ratoja ylös asti, mutta loppua kohden kädet tärräsi niin kovasti ja puuskutin ääneen, että oli lähinnä tahdonvoimasta kiinni, jaksaako kurottaa vielä yhdelle muhkuralle. Kiipeilyä seuraavina päivinä käsistä, sormista tai selästä ei löytynyt ainuttakaan lihasta, jonka olemassaoloa ei tiedostaisi jokaisella liikahduksella.


Siitä se lähtee! Varusteiksi omasta takaa riittää perusurheilukamppeet ja kengät sekä valjaat saa lainaan paikan päältä.


Kiipeillessä itseään voi haastaa käyttämällä hyväksi värikoodattuja reittejä. Keltaiset oli tässä tapauksessa hyviä aloittelijoille, mutta silti huijasin vähän ja hyödynsin myös violetteja, kuten kuvasta näkyy... Helppous tulee näiden värien isosta koosta eli toisin sanoen hyvistä otteista käsille ja jaloille. Nuo vieressä kulkevat siniset palikat ei multa onnistuisi edes hyvällä huumorintajulla vielä pitkään aikaan.


Mulla on tarkoituksena treenata yläkroppaa enemmän trapetsilajeja ajatellen ja kiipeily tuki tätä tarkoitusta todella hyvin. Mun käsien voima on ihan säälittävällä tasolla, joten paljoahan se ei vaadi saada lajista kuin lajista mulle tehokasta, mutta todella mielellään vuorottelisin tätä salitreenin kanssa. Kesäksi mulla on treenisuunnitelmat jo aika pitkälle lyöty lukkoon, mutta alkusyksylle aion vakavasti harkita kiipeilyn alkeiskurssia ja sarjakorttia. Tällainen yksittäinen käynti välinevuokrineen kustansi 20 euroa, mitä ihan mielellään pudottelisi kausikortilla alemmas heti kun aikaa varmuudella taas on.

Pahoittelut suttuisista puhelinkuvista tähän väliin. Idea luultavasti tuli kuitenkin selväksi ja isot suositukset voin antaa kaikille apinoinnista innostuneille!

8. toukokuuta 2016

3. toukokuuta 2016

Kuka, mitä, häh?

Vaikka blogin vakilukijat koostuu lähinnä omasta äidistä ja muutamasta kaverista, olisi mun syytä ehkä avata hieman, että kuka täällä kirjoittelee ja mistä. Tajusin tuossa aamulla, että piilotin tosiaan koko blogin historian, joten uusille vierailijoille voi jäädä pikkasen epäselväksi mun "itsestäänselvyytenä" mainitsemat asiat. Eli tässä olisi tiiviissä paketissa kaikki, mitä blogissa selvitäkseen tarvitsee tietää:


Tekstien takaa löytyy siis tällainen Oulun kasvatti, joka muutti viime vuonna puoleksi vuodeksi Espanjaan koska, no, huvitti. Se oli mun suurimpia haaveita ja oon edelleenkin todella onnellinen, että sen seikkailun toteutin. Espanjasta palattuani koti ja uusi työpaikka löytyivät Helsingistä, jonne oon asettunut mukavasti. Arkeni jaan karvaisen kaksilahkeisen kanssa ja iltani oon täyttänyt kaupungin loputtomilla harrastusmahdollisuuksilla. Mitä ikinä tuleekaan mieleen harrastaa, täältä tuntuu löytyvän kaikkea.

Blogi täyttää tässä kuussa jo viisi vuotta ja tähän mennessä oon kirjoitellut vähän kaikesta maan ja taivaan väliltä. Se sekasotku onkin uusien linjojen myötä tarkoitus siistiä ja haluan kirjoittaa mua lähellä olevista aiheista, kuten jo edellisessä postauksessa kerroin.


Ensimmäinen niistä on kosmetiikka. Mua ei kannata edes sivulauseissa verrata toinen toistaan upeampiin kosmetiikkabloggaajiin, joita löytyy blogimaailmasta joka klikkauksella. Kosmetiikan fiilistely aiheuttaa mussa kuitenkin sellaisia kipinöitä, että mielelläni jaan ajatukseni myös teille, ihan omasta näkökulmastani juuri niin omin ottein kuin osaan.


Toinen aihe on treeni sen jokaisessa muodossa. Oon eri lajien suhteen hurahtaja ja kun jostain innostun, teen sitä täysillä enkä malttaisi odottaa seuraavaa kertaa. Juuri nyt mun sydän pauhaa uudelleen henkiin herätetylle harrastukselle, rengastrapetsille, joka on mun mielestä ehkä siisteintä ikinä! Tämän sivutuotteena on tullut jokailtainen venyttelytuokio, tavoitteena lopulta taipua sirkustaiteilijoiden lailla mihin vaan. Venyttelyn ihanuuden tueksi oon aloittamassa myös joogan ja saa vaan nähdä, mihin kaikkeen tämä ketjureaktio seuraavaksi yltää.


Kolmantena aihejonossa on ruoka, jonka kanssa tykkään kokeilla kaikkea uutta. Nautin terveellisestä ruuasta, superfoodeilla leikittelystä sekä uusista mauista ja tähän kokonaisuuteen kuuluu ehdottomasti myös viikonlopun wingsit tai alusta asti itse tehdyt burgerit, unohtamatta herkuttelua suklaata. Hyvä tasapaino ja ehdottomasti hyvä olo edellä mennään kaikkeen.

Neljäs aihe eli hyvinvointi ylipäätään kokoaa aika hyvin saman otsikon alle jo monia luettelemiani juttuja. Mulle elämän tarkoitus tarkoittaa onnellisuutta niin, että se huokuu myös ulospäin. Oon siistinyt elämästäni negatiivisia asioita pois niin tavaran kuin ajatustenkin osalta ja ajattelin rustata tänne ylös aiheeseen liittyviä huomioita. En tiedä osaanko, mutta ei stressata siitä.

Siinä aika tiiviisti sain sanottua mistä tässä blogissa on oikein kyse. Kun pääsen kirjoittamisessa vauhtiin, saan avattua näitä aiheita enemmänkin ja juttu tulee varmasti rönsyilemään myös aiheen viereen. Sitä odotellessa nautitaan kuitenkin tästä kevätauringosta.

1. toukokuuta 2016

First of Everything

Kyllä se on tämä kevät, joka saa ihmeitä aikaan. Jopa tässä blogissa. Blogin kohtalo on ollut mietinnän alla jo kauan ja ajoittain olen jo ajatellut homman olleen tässä, mutta kuitenkin se jokin pieni kipinä takaraivossa ei anna asian olla. Siispä olen miettinyt ja pyöritellyt asiaa päässäni jo kuukausitolkulla ja tullut siihen tulokseen, että haluan blogata, ehdottomasti. Aiemman mukaista höpöhöpö-lifestyle-mikälie-linjaa en kuitenkaan aio enää jatkaa. Koen, että se polku on jo loppuun katsottu, eikä mulla ole antaa teksteille niin paljon, kuin itse lukijana haluaisin saada.

Uudet tuulet tulevat siis puhaltamaan täällä ja niistä näkyvimpänä on täysin uusi aiherajaus. Aiheet jotka mua tällä hetkellä on lähimpänä, ovat kosmetiikka, hyvinvointi, treenaus ja ruoka, ja aionkin rajata blogin aihepiiriksi pitkälti nämä neljä. Mutta tässäkin pidän linjan juuri itseni näköisenä ja otteen rentona. Tästä ei tule kopiota niiden satojen terveysblogien jatkoksi, vaan kirjoitan kaikesta tasan omista lähtökohdistani ruttuineen ja alkukankeuksineen sekä käytän hyväksi mahdollisuuden fiilistellä kymmenien huulipunieni kokoelmaa. Näppärää vai mitä?


Ja koska en ole koskaan osannut täysin pysyä aiheessa, otan täyden vapauden kirjoittaa välillä ihan aiheen vierestäkin. Toistaiseksi piilotin kaikki menneiden vuosien tekstit, mutta voin ihan hyvin nostaa sieltä välillä vanhoja juttuja ja kuvia esiin sekä varmasti tulen fiilistelemään Espanjan-seikkailuani. Aiherajaus on kuitenkin olemassa ensisijaisesti itseäni varten, ettei mun tarvitse stressata mistä kaikesta kirjoitan tai olen kirjoittamatta. Toivottavasti tämä näkyy lukijoillekin positiivisena askeleena eteenpäin :)


Seuraavien askeleiden joukkoon kuuluu blogin ulkomuodon ja bannerin pieni hienosäätö, mutta nimen ja osoitteen halusin pitää ennallaan, näistä kun mulla on aina ollut hyvä fiilis. Toivottavasti kohta alkaa olla valmista, mutta sitä ennen halusin jo ottaa varaslähdön ja huutaa vihdoin ääneen että oon täällä taas!